Tässä tarinassa opimme mikä on meidän dark orbittilaisten tehtävä täällä suuressa Bigpointin avaruudessa, miten me selvisimme kun space invasionilaiset halusivat ryöstää resurssimme ja orjuuttaa meidät. Tässä tarinassa selviää myös Xblaster pelin tarina ja miten se vaikutti tapahtumiin. Tapahtumat sijoittuvat ennen nykyistä Dark Orbitin maailmaa. Tarinan ymmärtäminen on helpompaa jos tietää pelit Xblaster ja Space Invasion, mutta pyrin kertomaan selitykset samaan aikaan kun jokin teille vieras sana mainitaan. Heitän myös pallon teille hyvät lukijat. Mitä tarkoitan tällä, lukekaa eteenpäin, niin se selviää teille.
Tämä tarina on tarkoitettu kolmiosaiseksi trilogiaksi, joista ensimmäisessä tutustutaan hieman tarinan päähenkilöihin ja heidän taustoihinsa.
Ensimmäinen vuosisata, uusi galaksi (yläkentät), VRU sektori 3-6
– hyppypottimme ovat nyt paikoillaan kenraali.
– hyvä voimme nyt viimein matkustaa tämän avaruuden osan halki.
– lähdetään sektoriin 3-8, emoaluksellemme.
Mutta juuri kun he olivat hyppäämässä portista J75…
– kenraali meitä tulitetaan.
– keitä siellä tulittaa, Protegititko?
– ei herra kenraali. Tutkassamme ei näy Cubikonia.
– voitteko antaa kuvaa vihollisesta?
– näemme jotak… paet...kaa…
– hälytys! Annettuun signaaliin ei saada yhteyttä.
Pian tämän jälkeen portti J72 tuhoutui.
– kenraali otammeko selvää mitä tapahtui?
– menkää te emolle varoittamaan niin minä tulen pian perässä.
– uskotko selviäväsi jos kimppuusi hyökätään?
– onhan allani uusi Goliath K2 taistelualus. Sen tuhoaminen on todettu melkein mahdottomaksi.
Huomioikaa, että tämä on ennen nykyistä Dark Orbittia. Tällöin Goliath oli vasta keksitty ja se saattoi olla vain kenraaleilla. Koska Goliatheja ei ollut paljon, sen tuhoaminen oli muilla aluksilla varsin hankalaa.
– onnea matkaan kenraali. Toivottavasti tapaamme pian.
Niin kenraalin alaiset BigBoyden ja Vengeancejen kanssa hyppäsivät sektoriin 3-8 ja he jäivät odottamaan kenraaliaan.
– kenraali mikä on kurssimme?
– suunnatkaa tuhoutuneelle hyppyportille. On selvitettävä kuka siellä ampuu.
He tuskin ehtivät olla puolimatkassakaan kunnes he näkivät jotakin uskomatonta.
– kenraali suojamme ovat alhaalla. Mitä teemme?
– lähettäkää hätäviesti.
– emme voi, meidän yhteyttämme häiritään.
– yritetään päästä pakoon.
– herra kenraali katsokaa!
Tuli hiljaisuus!
– mikä ihme tuo on…
Kenraalin alaiset turhaan odottivat päällikköään, sillä hänestä ei kuultu sen jälkeen. Kuukauden etsintöjen jälkeen kenraalimme merkittiin kadonneeksi ja tarkemmin ottaen tuhoutuneeksi. Emme tiedä mitä siellä vaanii, mutta sen me tiedämme, että tämän ei ole ohi. Tuomiopäivä tulee vielä ja vannon, että se on lähellä.
Nyt teillä arvoisat lukijat on ensimmäinen valinnan paikka. Kenen kelkkaan haluatte lähteä?
Jos haluatte selvittää mitä VRU kenraalille on tapahtunut, jatka eteenpäin.
Jos luotat yksinään vaeltelemiseen ja et piittaa pätkääkään kenraalin kohtalosta, valitse MMO ja siirry viestiin 3.
Jos suret kenraalin kohtaloa, mutta et halua ottaa siitä selvää, valitse EIC ja siirry viestiin 4.
Valitsit siis VRU. Hienoa! Haluat varmastikin tietää mitä tapahtui. Pääset VRU:n alaisen alokkaan Jamesin mukaan.
Kolme vuotta myöhemmin…
– James, sinut on määrätty tutkimaan alokkaana sektoriin 3-5. Tehtävä on vaikea, mutta selviydyt siitä.
– Selvä.
Niin James lähti matkaan hieman epäröiden, sillä hän oli kuullut 3-6 tapahtumista. Hän hieman pelkäsikin, mutta tehtävät ovat tehtäviä ja käskyt käskyjä. Eniten pelkäsi sotavangiksi joutumista, sillä VRU:n ja MMO:n välit eivät olleet kovinkaan hyvät, sillä VRU ei suostunut luopumaan hyvällä sektorista 1-5 ja tällöin oli syttynyt sota.
James jatkoit matkaansa ja saapui pitkän ja vaarallisen matkansa jälkeen sektoriin 3-5. Hän alkoi heti analysoida sen alieneita ja materiaaleja. Hän lopulta totesi, että alienit olivat hyvin kehittyneitä ja suuria. Avaruusoppaasta hän tunnisti ne Lordakiumeiksi. Materiaaleja ei sektorissa ollut, sillä sieltä ei löytynyt planeettaa joka olisi kerännyt voimavaroja kiertoradalleen.
– homma on pulkassa. VRU:n kenraali on varmasti tyytyväinen työhöni.
James luuli lähteneensä 4-4 sektoria kohti, mutta ei osannut käyttää navigointia ja hän lähtikin vahingossa pelätylle 3-6 sektorille. Hän ihmettelikin miksi alus tärisi hirveästi ja miksi matka oli niin pitkä.
Säteilyvyöhykkeet syntyivät sotien yhteydessä joten säteilyvyöhykkeet eivät tuolloin olleet niin voimakkaita kuin nykyään.
Hän ei löytänyt hyppyporttejakaan. Tuntien matkan jälkeen hän saapui paikkaan jossa oli todella synkkää. Kerrottakoon, että se oli sektori 3-6. James pelkäsi tosissaan ensimmäistä kertaa elämässään. Hän ei tiennyt missä oli ja minne pitäisi lähteä.
– tämä on varmaan MMO:n aluetta, James tokaisi.
Eihän James voinut tietää, että MMO:t eivät oikeasti elä niin synkissä oloissa, vaikka hän VRU:n pilottikoulussa oli siihen käsitykseen päätynytkin. Olihan MMO:ta väitetty ahneiksi ja synkiksi piloteiksi, jotka eivät piittaa muuta kuin itsestään ja siitä, että heillä on asiat hyvin. James näki jonkin suuren tuhoavan jotakin suurta. Toisen hän erotti tarkastelun jälkeen Cubikoniksi, mutta toisesta hän ei saanut mitään selkoa. Hän alkoi heti lähettää kuvaa ja tällä kertaa, koska vihollisalus ei huomannut hänen kiituriaan, hän sai kun saikin kuvansa lähetettyä. VRU:n tutkijat pyysivät Jamesia lähtemään vähin äänin ja palaamaan emoalukselle samaa tietä mistä oli tullutkin. James pääsi takaisin tutuille maisemille ja luuli jo olevansa turvassa kun hän suuntasi kohti emoa sektorissa 3-4. Pian hän tunsi, että joku tarkkaili ja pian hälytettiin, että joku oli lukinnut hänet tähtäimeen. Se oli MMO:n Vengeance.
Mitä sitten tapahtui? Siirry viestiin 5 niin näet.
Valitsit siis MMO:n ja sinua ei pätkääkään kiinnosta mitä arvoisalle VRU:n kenraalille tapahtui. Pääset MMO:n jo kokeneen veteraanin Slayerin matkaan.
Kolme vuotta myöhemmin…
– nyt on aika sanoa ”hei hei” pikku VRU.
– armoa jättäkää minut rauhaan, en halua kuolla!
Näin tuhoutui taas yksi VRU:n BigBoy.
– Slayer, saitko tuhottua sen BigBoyn?
– kyllä herra eversti.
– sektori 1-5 on jo pian meidän joten jatka tulitusta Slayer. Saat pian lisäjoukkoja
Slayer ajatteli hiljaa itsekseen: ”Mihin minä joitakin kapisia lisäjoukkoja tarvitsen. Pärjään tarpeeksi hyvin yksinkin ja ne olisivat vain tielläni”
– selvä eversti.
Slayer oli jo tympääntynyt 1-5 sektorissa taistelemiseen joten hän kiersi taistelun säteilyalueelta ja hyppäsi sektoriin 4-4 ja sieltä 4-1. Hän suuntasi sektoriin 1-3 ja haki materiaaleja promeriumin valmistusta varten. Kun lasti oli täynnä, Slayer meni 1-1 emolle ja valmisti materiaaleista kasapäin promeriumia.
– nyt saavat VRU:n nyypät kyytiä ja ehkä parin ärsyttävän EIC:n tuhoan siinä sivussa.
Slayer lähti 2-3, mutta ei tavannut EIC:tä ja tämä jälkeen hän hyppäsi 2-4, jossa odottikin muutama Nostromoa. Nostromot kiisivät pakoon, mutta niillä ei tietenkään ollut mahdollisuutta päästä pakoon Vengeancea. Slayer tuhosi 2 Nostromoa ja saarsi kolmannen hyppyportittomaan nurkkaan säteilyalueen rajalle.
– onko sinulla viimeisiä sanoja?
– no jos herra MMO:n pilotti suostuis…
– älä sano minua MMO:ksi! Vihaan heitä vihaan, teitä ja enemmän vihaan vielä VRU:n alokkaita!
– ööh…no jos herra kuka lie suostuisi neuvotteluihin.
– ensinnäkin kutsu minua Slayeriksi ja toiseksi, miksi haluaisin neuvotella?
– no voisin kerätä sinulle promethiumia.
– arvaa kiinnostaako se minua?
– kyllä?
– no ei pätkääkään!
Slayer tuhosi EIC:n Nostromon ja suuntasi 3-4 VRU:n alueelle. Pian hän näki VRU:n Liberatorin ja lähti varjostamaan sitä.
Mitä sitten tapahtui? Siirry viestiin 5 niin näet.
Valitsit siis EIC:n joukot. VRU:n kenraalin kohtalo surettaa, mutta on jatkettava eteenpäin. Pääset kapteeni Cutterin mukaan.
Kolme vuotta myöhemmin…
– valmistautukaa partiolennoille sektoreihin 2-1, 2-2, 2-3 ja 2-4.
– Vengeacet suuntaavat 2-2, Nostromot 2-4, minä ja päällikköni suuntaamme Goliatheilla 2-3 ja loput jäävät partioimaan 2-1.
– emmekö tutki sektoria 4-2?
– emme, sillä meidän on vain yritettävä varmistaa, että aloittelevilla piloteilla on turvallista kerätä resursseja ja hankkia kokemusta tulevia taisteluita varten.
– lisäksi meiltä lähtee pari resurssi lähetystä sektorin 2-8 emoalukselle. Meidän on saatettava ne perille. Kun sektori 2-3 on tarkistettu, sen Goliathit lähtevät saattamaan resurssialuksia. Saatatte ne 2-3:sta 2-4, sieltä 4-2, menette portista 4-4 ja suuntaatte sieltä 2-8. Tehtävä ei ole vaikea, sillä MMO ja VRU käyvät sotaa tällä hetkellä eivätkä paljon piittaa meistä. Varautukaa kuitenkin ongelmiin Lordakiumien ja Kristallonien kanssa.
– onko Kristalloneja oikeasti olemassa?
– siitä ei ole varmuutta. Se on legenda, mutta näin tärkeässä resurssilähetyksessä on pakko ottaa kaikki huomioon. Jopa legendat.
Kristallisaatiosta ei tuolloin ollut vielä tietoa eikä moni uskonut legendaa niistä. Useimmat ne nähneet suljettiin usein mielisairaalaan, sillä heitä pidettiin kajahtaneina ja päästään seonneina. Kristallisaatiosta ei ollut mitään todisteita tai kuvaa. Monet väärentäjätkin olivat kuvillaan yrittäneet saada aikaan kauhua, mutta nämä oli usein suljettu selliin tai joskus myös puhutaan, että viskattu avaruuteen.
– no onnea matkaan teille.
Cutter lähti Goliathien kanssa 2-3 ja siellä ei näkynyt mitään. He lähtivät saattamaan resurssialuksia. Pian Cutter näki MMO:n Vengeancen.
– lähden seuraamaan tuota Vengeancea. Sillä näytti olevan pahat mielessä. Jatkakaa saattamista.
– onnea matkaan kapteeni.
Cutter lähti seuraamaan Vengeancea. Cutter näki kun Vengeance hyppäsi portista J25 sektoriin 2-4. Cutter tuli pian perässä ja näki vain kaksi Nostromon hylkyä.
– tämän täytyy olla MMO:n tekosia.
Pian Cutter kuuli keskustelua ja näki kun Vengeance oli saartanut Nostromon säteilyalueen reunalle.
– saartajan nimi on näköjään Slayer
Cutter ehti vain kuulla keskustelun viimeiset lausahdukset.
– arvaa kiinnostaako se minua?
– kyllä?
– no ei pätkääkään!
Sitten MMO:n Vengeance tuhosi Nostromon. Cutter lähti varjostamaan Vengeancea ja saapui 3-4 VRU:n alueelle. Hän näki VRU:n Liberatorin ja myös sen kun MMO:n Vengeance lukitsi sen tähtäimeensä.
Nyt siis kaikki henkilömme ovat saapuneet yhteen, sektoriin 3-4. Lue eteenpäin niin näet miten tässä käy.
VRU:n aluksessa ollut James oli kauhusta kankeana kun MMO:n Vengeancea ohjastava Slayer tähtäsi häntä ja oli juuri ampumassa kun väliin puuttui EIC:n Goliath.
– kukas sinä olet? Slayer kysyi.
– olen EIC:n kolmannen laivaston kapteeni Cutter ja en voi sallia, että jatkat tuhosi kylvämistä.
– sinä siis olet seurannut minua? Sinä, sinä… mrrrrr.
– mitä tämä VRU on sinulle tehnyt? Miksi et ole siellä 1-5 sotimassa niiden kanssa mitkä oikeasti ovat sinulle ja yhtiöllesi jotakin tehneet?
– ei vain huvita. Viattomien ampuminen on paljon mukavampaa.
– mutta onko se kunniallista?
– meille MMO:lle kaikki on kunniallista. Me emme näet piittaa mitä muille tapahtuu.
– Slayer, vedä aseesi pois tuosta VRU:n Liberatorista niin en ammu sinua 15 LF3 tykilläni.
– tiedät, että et saa minua kiinni jos lähden pakoon niin miksi ampuisit minua turhaan?
– siten voin saattaa tuon VRU:n turvaan.
– mitä tuo avuton muka sinulle merkitsee?
– tiedän, että hänellä on tärkeitä tietoja koskien tulevaa sotaa. Jos emme toimi yhdessä, sota pyyhkäisee meidät kaikki mukanaan. Jopa sinut.
– eivät ne minua kiinni saa joten eivät ne minua tuhoakkaan.
– oletko aivan varma siitä?
Ensimmäisen kerran Slayer alkoi epäröidä onko hänen taitonsa tarpeeksi hyviä yksinään. Mistä sitä tietäisi onko vihollinen kuinka vahva ja nopea.
– no hyvä on. Minä en ammu tuota VRU:ta
VRU:n aluksen James oli tullut lähemmäs kuuntelemaan keskustelua. Hän kiitti, että Slayer säästi hänen henkensä. Cutter pyysi, että James veisi tietonsa vihollisesta tukikohtaa ja, että Slayer palaisi täydentämään kalustoaan tukikohtaan. Cutter lähti myös omaan tukikohtaansa odottamaan lisätietoja.
Nämä henkilöt eivät vielä tiedä kuinka paljon heitä tullaan jatkossa tarvitsemaan. Varmasti vielä näemme kuinka hyvä johtaja Cutter on, kuinka avulias Slayer lopulta on ja kuinka rohkeaksi James lopulta osoittautuu. Heille tulee jokaiselle tapahtumaan muutos elämässään ja he saavat kokea, miltä se suurin menetys tuntuu, mutta uskokaa minua. Me lopulta voitamme.
Ensimmäisen osan loppu.
No sitten vaan kysyn, että mitäs piditte ensimmäisestä osasta. Kiinnostaisiko lukea se toinen ja ehkä kolmaskin osa?
Ilmoittelen tässä nyt, että 30. päivä kesäkuuta julkasen toisen osan. Se tulee kertomaan sotaan valmistautumisesta ja siitä kun etsittiin liittolaisia avuksi Space Invasionilaisia vastaan. Tarina siis sijoittuu ensimmäisen osan tapahtumien ja sodan väliseen aikaan. Toivottavasti tulette pitämään.
Xblasteriin päästään tutustumaan vasta kolmannessa osassa.
Kysyisin vielä, että mitä mieltä ootte tästä valinta systeemistä eli saatte valita tietyissä kohdissa mitä lukijana teette?